HYPPY |
Hei sinä siellä jyrkänteellä, älä emmi enää. Anna mennä! Ota loikka eteenpäin. Tiedän. Kuilu näyttää jumalattoman pelottavalta ja sitä pelkää, että putoaa ja henki menee. Siksi sinä seisot sen taatun ja turvallisen möhkäleen päällä ja meinat laittaa kädet takaisin taskuun. Alat pohtia, että pitäiskö tätä ennen suorittaa vaikka uimahyppykurssi, jotta tehtävästä suoriutuisi paremmin. Mutta et sinä tuon valmiimmaksi voi tulla, vaikka kävisit kaikki pellehyppy- ja kenguruloikkakurssit.
Sinä pystyt siihen! Anna mennä! Älä mieti enää. Luvassa myötätuulta suoraan selkäsi takaa vauhdittamaan loikkaasi. Tunne kihinä jalkapohjissasi. Kuule mitä ne supisevat. Sanovatko ne: "Jarruta hyvän sään aikana. Hei älä mee." Ei, jalkasi mutisevat: "Jessus olemme kyllästyneet kököttämään tässä, nyt loikkaat hemmetti. " Kuulen sen tänne asti.
Ja nyt sinä alat miettimään, onko sinusta siihen. NO KYLLÄ TODELLAKIN ON. Sinä olet suurenmoinen kenguruihme, et vain vielä oikein ole hoksannut sitä. Siksi sinun pitää nyt hypätä, jotta tajuat sen. Et ole syntynyt kääpiöjalkaiseksi tasaisen tien tallaajaksi. Sinä olet syntynyt ylittämään rotkoja. Sinä olet rotkoloikkari. Tiedän, se ei kuulosta kovin houkuttelevalta. Mutta se on loistohommaa!
Pelkäät, että sinua sattuu. Että putoat rotkoon. Menetät itsesi. Mutta minäpä kerron sinulle salaisuuden. No et usko kuitenkaan, mutta kerron silti. Tuolla rotkon pohjalla on trampoliini. Se sinkoaa sinut joka tapauksessa takaisin ylös ja TA-DAA pääset taas valitsemaan kummalle puolelle haluat hypätä. Älä siis käytä rotkoa tekosyynä olla loikkaamatta, hukkaat vain aikaasi ja energiaasi.
No niin jokos olis aika? Tuuli alkaa sopivasti puhaltaa navakammin selkäsi takaa. YKS, KAKS, KOL!
Akkunala/Akkuna/Hyppy/Alina Vitiä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti